Vuoden 2025 kotoutumislain uudistuksen myötä monikielisen yhteiskuntaorientaation tarjoamisesta kotoutujille on tullut lakisääteistä. Laki velvoittaa kunnat ja työllisyysalueet tarjoamaan kotoutujille 70 tunnin mittaisen koulutuksen, jonka tavoitteena on tarjota perustiedot suomalaisesta yhteiskunnasta, sen arvoista, normeista ja toimintatavoista. Koulutus toteutetaan osallistujan äidinkielellä tai muulla hänen hyvin hallitsemallaan kielellä, mikä edistää ymmärrystä ja sopeutumista uuteen ympäristöön.

Ensimmäiset yhteiskuntaorientaatiot on jo toteutettu

Arffmanin ensimmäinen yhteiskuntaorientaatio järjestettiin maaliskuussa Kuopiossa. Osallistujat olivat viimeisen puolen vuoden aikana Suomeen muuttaneita ja osallistuivat koulutukseen pääasiassa ennen kotoutumiskoulutuksensa alkua. Koulutus oli englanninkielinen, ja siihen osallistuneet 19 työnhakijaa olivat kotoisin pääasiassa Aasiasta ja Afrikasta.

Kouluttaja Tiina Saarinen kertoo, että keskustelut suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, sotahistoriasta, työnhausta, lasten kasvatuksesta ja yhteiskunnallisista normeista herättivät orientaatiossa paljon kiinnostusta. Myös arjen käytännöt, kuten uimahalleihin tai kirjastoihin tutustuminen ja suomalaisten ruokien maistelu, olivat osallistujille uusia kokemuksia.

Sopivan kouluttajan valinta on avain onnistuneeseen yhteiskuntaorientaatioon

Kouluttajan valinnassa korostuu kulttuurinen ymmärrys ja kielitaito. Kouluttajan tulee tuntea sekä suomalainen yhteiskunta että osallistujien kulttuuritausta, jotta hän voi tukea kotoutumisprosessia ja auttaa osallistujaa ymmärtämään suomalaisia erityispiirteitä oman kulttuurinsa taustaa vasten. Arffmanilla on laaja joukko Suomeen muualta muuttaneita monikielisiä valmentajia ja kouluttajia, joilla on vahva kokemus kotoutumisen tukemisesta ja syvällinen ymmärrys niin suomalaisesta kuin omasta kulttuuristaan.

Arffmanin ensimmäisen yhteiskuntaorientaation kouluttajan Tiina Saarisen mukaan hyvä kouluttaja on usein itsekin maahanmuuttanut, Suomessa pitkään asunut ja yhteiskuntaan kotoutunut. Tämä tuo aitoutta ja luottamusta opetukseen.

– Itse olen asunut neljässä eri maassa, joten minulla on kokemusta kotoutumisesta vieraaseen kulttuuriin ja osaan katsoa suomalaista yhteiskuntaa myös maahanmuuttajan näkökulmasta, Saarinen kertoo.

Miten kunnat ja työllisyysalueet voivat hankkia omakielistä yhteiskuntaorientaatiota?

Kunnat ja työllisyysalueet voivat hankkia koulutuksen järjestämällä sen itse, kilpailuttamalla palvelun tai hankkimalla yksittäisiä paikkoja verkkokoulutukseen tarpeen mukaan. Keskeistä on varmistaa, että koulutus on saavutettavaa, ymmärrettävää ja aidosti hyödyllistä kotoutujille. Suurin haaste yhteiskuntaorientaation järjestämisessä on kielien moninaisuus.

– Suurissa kunnissa on paljon maahanmuuttaneita, jotka puhuvat esimerkiksi englantia, arabiaa tai venäjää, ja heille ryhmän järjestäminen on helppoa. Pienissä kunnissa ja Suomessa harvinaisten kielten kohdalla tilanne on kuitenkin eri, kuvailee Arffmanin myyntipäällikkö Alisa Alanen.

– Arffman pyrkii vastaamaan kielihaasteeseen verkkokoulutuksilla, jotka mahdollistavat osallistumisen omalla kielellä asuinpaikasta riippumatta. Verkkototeutus on kustannustehokas ja joustava ratkaisu, johon voi osallistua joustavasti ja ilman matkustamista, Alanen kertoo.

Monikielinen yhteiskuntaorientaatio lisää ymmärrystä kotoutumisen alkuvaiheessa

Monikielinen yhteiskuntaorientaatio tarjoaa Suomeen muuttaneille tasavertaisen mahdollisuuden ymmärtää uuden kotimaansa yhteiskuntaa ja rakentaa omaa polkuaan keskellä suomalaista arkea. On erinomaista, että tämä tärkeä koulutus on nyt saatavilla kaikille kotoutujille – omalla kielellä ja omista lähtökohdista käsin.

Yhteiskuntaorientaatio rakentaa kotoutumisen perustaa ymmärryksen kautta. Se mahdollistaa entistä parempaa osallisuutta ja hyvinvointia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.